Sit down darling, let's talk

En oo Arskan suhteen saanut paljonkaan aikaiseksi. Töissä on ollut kiireistä, meillä on siellä monenlaista muutosta menossa ja on ollut palavereja ja koulutuksia kaiken aikaa. Itsekin oon päässyt kouluttaan meidän kesäpoikia ja -tyttöjä. Niinpä yllätyinkin yhtenä päivänä, kun vuoroa oli tunti jäljellä ja mä tajusin, että en ole ehtinyt ajatella Arskaa koko päivänä! Arskajutut on siispä jääneet hiukan taka-alalle viimepäivinä.

Noiden työkiireiden lisäksi toinenkin asia on saanut mut vähän jarruttamaan entisestään. Juttelin yhden meidän yhteisen kaverin kanssa alkuviikosta Arskasta. Se kertoi, että Arska on nykyään aika varovainen naisten suhteen, huonoja kokemuksia kuulemma (no kellä meistä ei olisi huonoja kokemuksia entisistä? Itse en edes aloita kertomaan juttuja omasta exästä, siinä riittäisi tarinaa). Ei se mitään, varovainen saa olla tottakai. Tää osaltaan selittäisi tietty sen hiljaiseloa ja etenemättömyyttä silloin kun nähtiin. Mutta oli toinenkin asia, mitä tää kaveri tiesi kertoa. Että Arskalla olisi jonkun toisen tytön kanssa juttua menossa. En kyllä tiedä, että millä tasolla tai millaista juttua. Mutta jotain ilmeisesti kuitenkin. Niinpä niin, flashbackejä Mikestä ton keskustelun aikana tuli ja pahasti. Mä en oo nyt ihan varma, että oonko tällä hetkellä niin ehjä ja kokonainen, että uskaltaisin lähteä mihinkään tosi vaikeeseen ja epävarmaan mukaan. Mutta kaipa sitä silti voi vaikka sitten kaveri- ja paremmin tutustumismielessä yhteyttä pitää ja nähdäkin. Tuo oli tosissaan kaverin kautta kuultua, en mä sen todenperäisyyttä epäile, mutta yksityiskohdat ei välttämättä oo kovin tarkkoja. En siis heitä vielä kirvestä kaivoon, mutta asteen varovaisempi kyllä oon nyt.

Kävin yhden toisenkin suhdekeskustelun eilen. Tällä kerralla toisena osapuolena oli... rumpujen pärinää... Koo! Ja tämä keskustelu alkoi ihan Koon aloitteesta. Se halusi varmistaa, että ollaan samalla sivulla meidän suhteen. Mä en tosissaan ollut kauheesti meidän tilannetta viimeaikoina ajatellut. Siitä on kuitenkin hetki, kun oltiin tätä ennen oltu puheissa edes ja sitten tässä on ollut se Arskajuttu. Tää oli se keskustelu, mikä meidän olisi pitänyt käydä jo ihan aluksi. Kävi ilmi, että molemmat tosissaan ollaan ihan samaa mieltä meistä ja kummallakaan ei ole mitään vääriä kuvitelmia siitä, mitä meistä voi tulla. Koo sanoi kaiken sen, minkä jo tiesin, mutta mikä oli hyvä sanoa ääneen. Se ei ole eroamassa, meidän juttu olisi ihan liian vaikea, melkeinpä mahdoton. Se kertoi kuitenkin tykkäävänsä musta ihan liikaa ja ajattelevansa mua paljon enemmän kuin on hyväksi. Se ei kuitenkaan halua lopettaa meidänkään juttua kokonaan, olisi kuulemma jopa mustasukkainen, jos olisin jonkun toisen kanssa. Se sanoi, että tekisi kaiken saman uudestaan, jos sellainen tilaisuus tulisi. Kun aikanaan mietin niitä meidän vaihtoehtoja, näyttäisi siltä, että tohon toiseen kohtaan ollaan jääty. Eihän se oo mikään paras vaihtoehto, mutta ainakin oltiin rehellisiä asioista. Ja nyt tiedetään ja tiedetään toistemme tietävän missä ollaan.

Tällaisia keskusteluja tällä viikolla.